Virkkasin pöllön ihan itse

 Ei ehkä se kaunein mutta ihan itse tehty <3

Se virkkausinto iskee aina välillä. Ongelma vaan on että kun ei osaa. Aika-ajoin yritän opetella, mutta heti kun tulee joku ongelma niin mun maailma suurinpiirtein kaatuu ja puran kaiken ja lupaan etten enään ikinä =D

Viimetalvena opettelin sanakirjan ja youtuben avustuksella virkkaamaan pipon ja onnistuinkin muutaman tekeen ja mielestäni vielä ihan onnistuneet, vaikken kaikkee tekemääni ihan ymmärtänytkään =D

Nyt ei pipot houkutellut tällä erää, vaan törmäsinpä näihin pöllöihin toisessa blogissa ja ohjekin oli jopa sellainen että voisin jotenkuten selvitäkin siitä..

Eli http://prinsessajuttu.blogspot.fi/2014/03/toivepostaus-virkattu-pollo-ohje.html tuonne eksyin ja ihastuin pöllöihin.

Selkeen yksinkertainen ohje, mutta kun tämä kaikki itselle uutta... siispä merkintöjen suomennosta http://www.helsinki.fi/~rkosken/virkkaus.pdf ja sit juutuuppiin katsomaan miten kyseiset silmukat tehään https://www.youtube.com/watch?v=fzKXOUZrfJI

Hetken siinä sit sompailtuani alkoi työ eteneen ... neliönmallista alkoi tulemaan, eikä ees kaventunut salakavalasti niin kuin aina ennen ku oon vähän jotain yrittänyt. Sit tuli korvat... en ihan tajunnut kuinka ne ois pitänyt tehä mut oman opin mukaan ne nyt sit kuitenkin on siinä ja mikä kaikkein parasta.. etuosa kun oli valmis niin tein takapuolen ja siitä tuli TÄYSIN saman kokoinen ja mallinen. Olen siis niin täysin nyt ylittänyt itseni <3 

Naurakaa te. Mä oon ylpee itestäni !! Jostain se vaan on alotettava.

Virkkaus onkin ihan huippua mulle joka ei osaa olla vaan, mutta ei oikein pysty aina liikkumaankaan kipujen kanssa. Nyt saan levätessä aikaseks, JEEE!!!

Nyt onkin taas ideaa idean jälkeen ja polte saada valmista... kauankohan tätä kestää ;)

Hip Hei!! Hyvä mä!!!

Nyt ne on kaikki seinät maalissa!! Ei ressaa enää =) Voi kun oon iloinen =) =)

Koko ajan ja aina vaan takaraivossa se pitäs, pitäs, pitäs..... Isoja juttuja ei nyt enää oo. Tai kyllähän mä niitä taas keksin ;)

Mielessä ollut kaikkee pientä mitä olis kiva tehdä ja toteuttaa sisustamisen osalta,

mutta jarruna ollu seinät jotka oottaa maalia. En siis oo viittinyt seiniä täytellä hyllyillä ja valokuvilla sun muillla kun tiesin et kaikki joudun ottamaan alas kun saan aikaseks maalata. 

Eilen aamulla sit päätin et kun kerta päätäkään ei särkenyt, niin nyt hoidan sen lopun maalauksen alta (lasten huoneet) pois. Selkä toki reistaili, mut särkylääkkeen voimin sitä pystyi rauhaksiin liikkumaan. Toiaalta nautinkin siitä selkäkivusta koska se kipu jossain muualla kuin päässä kelpaa mulle oikein hyvin. Kestän kipua paljon ja annan sen jarrutella mua mahdollisimman vähän. Päänsärky vaan on sellainen että sen kanssa ei aina pysty yhtikäs mihinkään.

Alotin maalaukset aamulla heti ku muksut lähti isänsä mukana päiväkotiin ja sain valmista puoliltaöin.

Toki sain siinä samalla touhuttuu hieman muutakin täällä muualla asunnossa.

Hieman tuli valoo... hyllyy... valokuvaa... Niistä tulossa kuvaa myöhemmin kun alkaa kokonaisuutta muutenkin valmistuun. 

Lapsi raukat joutuvat valvomaan (tuskin pahastuivat) kun äti vaan maalaa ja maalaa heidän huoneissaan.

Selkä oli iltapäivällä kylläkin siinä jamassa että jalkaa tuskin pystyi liikuttamaan, mutta Tramalia ja Diapamia naamariin niin siitä kutakuinkin selvittiin. Tiesin että tuo lepäämättömyys ehkä viel kostautuu. 

Aamuyöstä selkäkipu toimikin oivana herätyskellona ja sen jälkeen tässä ookkaan sit taas nukuttu.

Ei haittaa, otetaan vähän rauhallisemmin tänään. Hieman siivousta kun illalla on luvattu pikkujoulua lapsille serkkujensa kanssa. Taidetaan ulkonakin hieman käydä rämpimässä risuja poimimassa seuraavan suunnitelman toteuttamista varten =)

Ja sitten jotain ihan muuta... perus mua....

Viimelauantaina touhuttiin lähtöä Halloween-bileisiin ja lasten kengät

oli kolme päivää takaperin sitten pesty, mutta pientä kosteutta vielä havaittavissa.

Näppäränä viskasin ne hetkeks kuumaan leivinuuniin ottamaan lämpöä.

Se hetki vaan unohduksen myötä venyi... se niistä kengistä sitten.

=D =D =D

Tankkasin eilen auton.

Mittari oli eilen jo bensavalolla kun lähdin liikenteeseen. Tarkoitus oli tankata S-tililtä ja

edellisestä kerrasta kun oon kyseistä bonuskorttia käyttänyt oli kulunut jo pidempi tovi,

niin eihän mulla tietenkään ollut mielessä mitään tunnuslukua. 

Kimmo (mieheni) tarjosikin  omaa korttiaan tunnuslukuineen, mutta

kävinkin etsimässä tunnusluvun korttiini ja käyttäisin omaa korttia.

ABC:tä kun ei tässä ihan kulmilla ollut niin mun piti tankata ehkä lähimmällä asemalla.

Keksin kuitenkin käydä kirppikselläkin ja siinä onkin jo ABC: aikas liki joten päätin venyttää 

tankkauksen sinne reissuni loppupäähän niin saisin myös bonuksetkin =)

Vihdoin päästyäni bensa-asemalle, syötin korttini automaattiin... ja väärä tunnusluku.. TÄH??

Tarkistin puhelimestani vielä tunnarin kun sen sinne myös tallensin.. kyllä se ihan oikein muistin, ehkä vaan näppäilin väärin. Näppäilin siis luvun uudestaan... ja taas väärin. Olin siis ottanut väärän tunnusluvun ja kolmatta kertaa en enää uskaltanut koittaa. 

Otin esiin toisen pankkikortin ja maksoin sillä. Tankatessani siinä sit tajusin etten ottanut ees niitä hemmetin bonuksia jonka takia kyseiselle asemalle tulin. No ei voi mitään, onpahan ainakin tankattu!

Illalla kerroin Kimmolle hieman epäonnisesta tankkauksesta.

Tänään aamulla Kimmo vielä palas tankkaukseeni... -Ei tosiaan mennyt ihan lapaan se tankkaukses..

Mä heti et mitä nyt vielä???? Et ees ollut ABC:llä, se mis tankkasit niin oli ST1 !!!!!!!!!

Tuunaaja ja tee-se-itse äideille

Oli pakko laittaa tää, ku oli tänään lehdessä =D

-Jeme