Näytetään tekstit, joissa on tunniste Minimii. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Minimii. Näytä kaikki tekstit
maanantai 18. helmikuuta 2019
Kevättä odotellessa
Kuva parin viikon takaa ennen vesisateita.. Jäljellä nyt jäisiä kinoksia ja lumikasoja. Vieläköhän sieltä uudet lumet tulisi vai joko kevättuulet puhaltaa?
Tänä talvena minimii sai jo paljon irti ulkoiluista. Ensimmäinen talvi kun meni vielä vaunuissa ja ulkoilut muutenkin oli vain päikkärit vaunuissa nukkuen. Nyt on päästy laskemaan mäkeä, pulkkailtu, tehty lumitöitä ja lapioitu lunta. Katulätkääkin on pelattu ja paljon tehty maaleja ❤️
Ei ikinä malttais sisälle lähteä.
On kiva että ulkoilut maistuu ja äidin mieleen onkin hiljalleen lähestyvä kevät ja nyt jo lämmittävä aurinko, aina kun malttaa paistaa ☀️ En malttaisi odottaa kevättä ja sitä kun saa laittaa köykäisemmin päälle. Ulkoilut pitenee ja luonto alkaa heräileen kaikkine ihmeellisyyksineen.
Tulee paljon uutta tutkittavaa. Tulee ötököitä, kukkia, risuja ja keppejä.
Eväsleipiä metsäilyyn ja puistoiluun
...juu, en yhtään oo malttamaton 😜🙈
maanantai 5. maaliskuuta 2018
Banaanilätyt - Sormiruokailua
Meillä on banaanilättyjä syöty jo pidemmän aikaa. Se on ollut sellainen kiva vähähiilarisempi herkku, helppo ja nopea. Isommat lapset etenkin aina välillä niitä pyytämässä iltapalalle. Ja iltapalastahan se hyvinkin käy kun ei mitään perus plättyjä vaan pelkästään kananmunaa ja banaania. Monesti päälle turkkilaista jugua marjojen kera.
Tänään taas oli toiveena banaanilätyt ja samassa tajusin että siinä samallahan tuo elokuinenkin syö samaa muiden kanssa =) Tänään jäi siis iltapuurot väliin ja näillä eväillä mentiin.
Ilman mitään ylimääräistä ja silti niin maistuvaa
❤️
1 banaanilätty: 1/2-1 banaania ja yksi muna.
-survo banaani haarukalla ja sekoita joukkoon kananmuna. Paista pannulla parhaaksi katsomasi öljyn/rasvan kera.lauantai 27. tammikuuta 2018
Sormiruokailun aloittaminen
Vaikka soseita on jo jonkin aikaa syöty niin tarkoitus olisi silti suuremmalti sormiruokailla.
Tää äiti on vaan ollut niin arka aloittamaan sormiruokailua. Minimiillä kyllä hienosti naksut tulee poimittua ja suuhun menee suoraan, mut oi miksi tää on niin vaikeeta.
Paljon lukenut ja opiskellut sormiruokailusta ja uskon että ihan iisii kun alkuun päästään mutta se aloittaminen.. =/
Näiden naksujen kanssa ei juuri suurempaa uskallusta tarvita kun sulaa samantien suuhun, toki silti tulee olla skarppina eikä tule jättää pikkuista silmäilemättä.
Alkuun kun päästään nii ruokailut kyllä niin tulee helpottumaan. Mikäs sen helpompaa kun tehdä koko perheelle samaa ruokaa ja sieltä lappaa jokaisen lautaselle jotain sopivaa. Safkat kun voi ensin valmistaa suolattomasti ja tarvittassa sen suolan ym vauvalle sopimattomat lisää vasta sit omalle lautaselleen.
Ja nää maissinaksut on kyl äitien pelastus! Nykyään voi istua alas ja juoda kahvinkin melkein rauhas. Minimii istuu vieres ja mutustelee naksun paloja hyvinkin keskittyneesti <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









