Vastapainoa arkeen

Arki tuntuu olevan ihan käsittämättömän hektistä kaiken aikaa.

Vaikka kuinka yrittää suorittaa niin valmista ei tule.

Olen yrittänyt opetella olemaan iisimmin ja antaa pienen kaaoksen vallita kotona.

Olen osittain onnistunutkin, mutta helppoa se ei ole ollut.

En osaa oikein nauttia mikäli kauheesti rästihommia. 

Takaraivossakin painaa ettei voi olla vapaalla ja tehdä vaan jotain kivaa, mikäli kotihommat kesken.

Ja heti kun hieman löysäilee niin edessä kohta isompi rupeama.

Tilanne vaan on se että kun on puolikuntoinen ja joutuu kaikessa hieman soveltamaan.

Kodin siivous pitää tehdä erissä, eli vähän kerrallaan. Tykkäisin kerta viikkoon siivota kunnolla ja se olisi sillä ohi. Ei vaan ole selkärikkoisena mahdollista, siksi kaikki hommat pitää tehdä osissa ja pikkuhiljaa. Siksi tuntuu että hommat ei ikinä lopu ja kaikki painaa päälle kaiken aikaa. 

Ei juuri aikaa millekään ylimääräiselle.

Samaan aikaan lapsemme elävät lapsuuttaan ja aikaa pitäisi löytyä myös olemiseen heidän kanssaan.

Kuopus välillä sanookin -Äiti, ei pidä siivota -Ota mut syliin.

Se kolahtaa ja pysäyttää.

Istutaan alas hetkeksi sylikkäin ja omat ajatukset harhailee kuinka kohta pitäs päästä ruokaa laittamaa, mutta olisi kiva ollut keretä laittamaan pyykit ennen sitä.

Nautin siitä sylittelystä, mutta en osaa ottaa irti sitä maximaalista nautintoa hetkestä. 

Tiedän että tyttö onneksi osaa nauttia tankkaamastaan läheisyydestä.

Tämän kaiken keskelle on löytynyt palo kalastamiseen.

Tuntuu sinänsä hullulta että päiviin on vielä tullut lisäohjelmaa.

On vaan ollut niin hienoa huomata kuinka se tuo itselleni voimaa päiviin.

Rantaan kun pääsee heittelemään niin se on ollut tähän asti ainoo paikka jossa oikeesti en stressaa mitään, enkä edes ajattele kotihommia ja muita tekemistä odottavia asioita.

On vain se hetki siinä. 

Ei kyse ole siitäkään etää pääsisin ilman lapsia, sillä mielelläni otan yleenaä kaikki halukkaat mukaan ja olenkin saanut välineistöä sen verran haalittua että jotta kaikille on jotakin millä kalastaa.

Kiitokset siis heille jotka niitä meille lahjoitti!!

<3

                           Kuva: Keitetty vesi termarissa mukana ja nuudelipaketit jokaiselle =)

Ison kiitoksen ansaitsee myös puolisoni joka omalla joustavuudellaan tämän mahdollistaa.

Lapset kun ei aina ja ainakaan kaikki kerralla ole halukkaita mukaan niin saa jäädä sitten isän kanssa kotiin. Jollain kerralla taas ollaan koko perheen voimin. 

Välillä myös retkieväät on jo heti alkuunsa tärkeemmät kuin itse kalastaminen ;) 

Onko sulla joku juttu hektisen arjen vastapainoksi?

Pieniä onnen avaimia löytyy myös instagramista ja facebookista =)

IG: https://www.instagram.com/pienia_onnen_avaimia/

Facebook: https://www.facebook.com/pieniaonnenavaimia/

Paras pitsa ikinä

Maistuisiko pitsa?!? 

Ohuella, rapealla ja maistuvalla pohjalla??

Nyt joka päivä voi olla pitsa-päivä!!

VHH-PITSA

Pohja:

3x luomu kananmunaa

400g juustoraastetta

mustapippuria 

ja itse laitoin vielä hieman makeaa chilikastiketta

-Kaikki sekaisin

-Levitä lusikalla pellille tasaisesti

ja esipaista pohja uunissa.

Kaikki uunit erilaisia ja meillä tämä meni nyt näin..

Uuni: kiertoilma 190 astetta ja 19min.

Lisää kaikki mieleiset täytteet ja 

laita uudelleen uuniin.

Paista sen aikaa että juusto sulanut 

ja saanut hieman väriä

Meneekö pitsapohja kokeiluun?

-Jeme

Pieniä onnen avaimia löytyy myös instagramista

@pienia_onnen_avaimia

Ryhtiliike ja kesää kohti

Päiväunet, kuopuksen <3

Tietää pientä kahvihetkeä itselle ja kerkeän ehkä just 

pienen blogipäivityksen tässä tekemään ennen kuin isommat 

on kohta kotona ja ruokaa vailla.

I Kaffe kruunaa kahvihetken <3 

Yöllä kuuntelin kuinka sade hakkasi kattoa, se tietänee lumien vauhdikkaampaa sulamista

ja sehän passaa mulle. Lumet saisikin jo antaa periksi sekä leskenlehdet voisi alkaa pilkistelemään. 
Kevään tulo laittaa itseenikin taas vauhtia ja virtaa, sillä nyt alkoi todellinen ryhtiliike ja painon pudotus.

 Selkäkivut on ollut mun tekosyy herkuttelulle. Olen syönyt kyllä juu terveellisesti, mutta päivä

kun on saatu päätökseen niin silloin aina ratkeen ikään kuin palkinnoksi itselle että

olen selvinnyt taas päivästä kivuista huolimatta. En sano että niinkään varsinaista herkuttelua olisi ollut mutta langennut iltapalalla ruisleipään, puuroon yms ja mulla se tarkoittaa heti runsasta turvotusta ja sen että on saatava lisää suuhun laitettavaa.

 Tottahan sen myötä on paino sit karannut käsistä kun liikkuminenkin on niin rajallista jatkuvasti

kipuilevalla selällä. Pystyn kyllä menemään ja tekemään, mutta se kostautuu aina moninkertaisena.

Aamu alkoi tänään itse valmistetulla kombuchalla joka on meille tullut jäädäkseen.

On se niin jäätävän hyvää <3

Smoothiesta saa voimaa ja vatsantäytettä erittäinkin terveellisesti.

Joskin harvoin saan smoothieni juoda rauhassa ja yksikseni kun minimii on kärkkymässä siitä osuuttaan vaikka olisin hänelle oman tehnyt tai muuten olisi jo oman aamiaisensa syönyt.

En siis aloita mitään dieettiä vaan ryhtiliikettä takaisin jo opittuun terveellisempään elämäntapaan, jonka myötä tämä ylimääräinen mukana kannettava myös toivon mukaan karisee pois ;)

Jääppä seuraamaan kuinka ryhtiliikkeessä tulee käymään.. ;)

-Jeme

Kalkkimaalirakkautta

Olen niin hurahtanut näihin kalkkimaaleihin että tekis mieli sutia niitä vähän joka paikkaan =)

Nää sävyt on niin mahtavia ja mahdollisuudet eri sävyihin, juuri sellaisiin mitä itse tahtoo.

Nämä kaksi sävyä hommasin kokeilumielessä huonekaluja varten tehosteväreiksi, mutta olen sutinut nyt vähän sinne ja tänne. Viimeisimpänä nämä perhoset jotka joskus aikanaan kirppikseltä löysin. Osassa pienet magneetit ja osaan olen sit laittanut pehmeän kaksipuoleisen teipin jotta saa ihan seinällekin sommiteltua. Perhoset oli ennen tuunausta sellaisia värikkäitä, monen kirjavia etten oikein osannut nähdä niitä ominani vaikka kivoja värejä olikin. 

Pidän siitä että kotona näkyy oma käden jälki.

Taulukin on itsetehty. Tein yhtä hieman isompaa projektia aikanaan ja siitä jäi kehyksiksi sopivia palasia jotka tietysti piti hyödyntää. Toisesta jämäpalasta kuviosahalla sydän jonka reunat veistelin puukolla ihan summamutikassa. Maalaus, hionta, kuvansiirto ja lakka päälle. Rautalangalla kiinnitys.

Omaksi suosikikseni on tällä lyhyellä kokeilulla muodostunut nämä Frenchic Paint -sarjan kalkkimaalit. Perhosia maalatessani olen tuohon alkuperäiseen väriin jo kerennyt lisäämään valkoista jotta väriä riittäisi pidemmällekin, maaleilla kun on yhtä ja toista jo maalattu.

Sävy ei siitä kärsinyt, hieman vaaleni ja ehkä jopa enempi nyt mieluisampikin.

Sormet taas syyhyää ja pitäisi keretä tuunauksien kimppuun. Niitä kasapäin varastossa odottamassa ;)

Onko kalkkimaalaus jo sinulle tuttua?

Lelujen siivoustalkoot

Lapset joilla on paaaljon leluja mutta ei koskaan miiitääään tekemistä.
Kuulostaako tutulta?

Aikanaan kun esikoinen syntyi, päätin ettei sitten hukuteta leluihin ja tavaroihin totuttaen siihen että kaikkea on ylenpalttisesti aina saatavilla. No, mönkään meni. Ihan varkain niitä lelujakin alkoi kertymään jos jonkinlaista. Joka leikkiin alkoi löytyä juuri siihen tarkoitettu lelu. Eikä voitukaan sitten enää myöhemmin leikkiä jotain leikkiä jos jokin juuri siihen leikkiin sopiva lelu oli rikki tai muuten vaan hukuksissa.
Kotileikkiin löytyy kaikki leikkiruoat ja välineet, helloja ja mikroja myöten. Pyssyleikkeihin erilaisia pyssyjä, panoksia, panoslaukkuja ja maalitauluja. Mutta silti se kuuluisa -Ei mitään tekemistä.
Ja kaikenlisäksi ne monet lelut tuntui muutenkin olevan hyvinkin kertakäyttöisiä ja jotkut ei edes sitäkään. Ei ne kestä leikeissä, varovaisessakaan. Ja sit oli niitä yksittäisiä muovitilpehöörejä millä kukaan ei keksinyt mitään, mutta kun se oli lelu niin se oli oltava.

Äitinä aloin turhautumaan lelujen määrään jolla ei ollut mitään virkaa leikkimisen kannalta.
Kukaan ei koskaan leikkinyt, mutta silti ne oli minulla joka ikinen päivä siivottavana ympäri taloa. Jos pyysin lapsia siivoamaan leikkejään ja lelujaan niin vastaushan oli ettei kukaan ollut niillä leikkinyt.
Ja ihan totta, en kyllä itsekään huomannut missään vaiheessa kenenkään leikkivän.

Aloin siis kylmästi toteuttamaan suunnitelmaa -Minä, äiti siivoan kyllä ne lelut, mutta vain yhden kerran. Aina siis kun keräsin niin keräsin ne roskikseen. Tarkennettakoon että olin hyvin tietoinen mitä sinne roskikseen meni... eli niitä joskus mäkkäristä saatuja yksittäisiä leluja joista jopa saattoi puuttua jokin osa tai muuta muovista tilpehööriä. Aloin säästämään vain laadukkaimmat ja katsoin että niille oikeille leluille järjestyi kunnon selkeä laatikko tai paikka.
Dublot, legot, puujunarata on selvät jotka on ja pysyy. Leikkiruokia oli kertynyt niin paljon että niistä kankaiset ja puoliksi syödyt muoviset (kokonaisetkin) sai lähteä, jäljelle jäi puiset ruoat ja metalliset ruokailuastiat ja välineet. Löytyy vielä 2 nukkea vaatteineen ja nuken rattaat -sänky ja -vaunut.

Paljoa ei tuohon nykyiseen lelumäärään olekaan lisättävää....
Homma alkaa selkiytymään kun leluja ei ole liikaa. Nyt lapsetkin pysyy ihan kärryillä mitä kotoa löytyy ja että niillähän on kiva leikkiä kun ne on selkeästi leikkiin otettavissa eikä kaikki laatikossa yhtenä sekametelisoppana.

Vielä meillä on opeteltava leikkimään leikkejä joihin ei ole juuri siihen tarkoitettuja leluja. Tarkoitan tällä siis esimerkiksi sitä että minulla veljieni kanssa oli pienenä dublot jotka eri kokoiset palaset toimitti kotileikissä ruoan virkaa, kauppaleikeissä niillä maksettiin, pyssyleikeissä niistä rakennettiin ne pyssyt. Ei ollut valmiina niitä joka leikkiin tarkoitettuja leluja. Ja arvaattekos, niitä dublojakin oikeesti oli silloin paljon vähemmän kuin mitä meiltä nyt löytyy.

No okei, pikkasen on vedettävä takaisin. En usko että noilla isommilla lapsilla olisi tässä vaiheessa enää kovin kivaa rakentaa dubloista pyssyä itselleen kun kaikilla kavereilla on Nerffit kaikkine tykötarpeineen.... mutta saanette varmasti silti pointin kuitenkin mitä ajoin takaa =)

Kaikki lelut mitä meille tästä eteenpäin hankitaan niin mietitään tarkoin. Parhautta jos ne on ekologisia, Ilman suuria kemikaalicocktaileja ja kestävyyskin sellaista että ne voi vielä jättää jemmaan vaikka mahdollisille lapsenlapsille mummolaan tai muuten jatkaa eteenpäin kiertoon.
Lelujen tulisi myös jollain lailla olla kehittäviä, sellaisia joilla lapsi joutuu itse tekemään ja oivaltamaan. Ei enää leluja jotka leikkii itsestään nappia painamalla.

Kaikki puiset lelut, paitsi että ne on kestäviä niin ne on myös kivannäköisiä ja jättää paljon lapsen mielikuvitukselle tilaa leikkiessään niillä <3

Lastenhuoneiden ja yleensäkkin koko kodin ilme raikastuu myös samalla kun ei ole joka paikka nurkat väärällään roinaa. =)

Paluu blogin ääreen

Nyt on aika palata blogin ääreen ihan toden teolla.

Oon jo jonkun aikaa päivitellyt vain instagramin puolella kun 

ei mukamas blogiin ole ollut aikaa juurikaan kirjoitella.

Tässä kuitenkin lukiessani toisten blogeja, alkoi taas sydän sykkimään blogikirjoituksille.

Kaiken lisäksi vielä huomasin että 

ne instagramin päivityksetkin alkoi tekstiltään välillä olemaan niin pitkiä että oli jo kaikki

merkit käytössä niin johan sen saman tekstin tännekin kirjoitan ja enempikin.

Nyt alkajaisiksi blogiin kuvaksi valikoitui nämä Willow Tree hahmot. Nämä jotenkin kuvastaa hyvin meidän perhettä ja arvoja. Selkeitä ja pelkistettyjä. Olen jotenkin saanut niin ähkyn kaikkeen runsaaseen että karsin mm. kotoa mahd paljon pois. Kun kaikkea on vähemmän niin on selkeämpää ja helpompaa. Kaikki hankinna mietitään tarkkaan ja parasta jos hankinnat saa käytettynä tai voi jo olemassa olevaa tuunata jota todella paljon harrastankin. Muutan vanhoja asioita uudestaan uuteen käyttötarkoitukseen.

Lastenvaatteetkin on nyt minimiin myötä vasta saanut uuden näkökulman. En enää haali mitä tahansa vaan pyrin panostamaan laatuun ja sen myötä kierrätettävyyteen. Näitä ostankin uutena mutta yleensä odotan sen alen ennen kuin ostan. Pikkuhiljaa meidän kaikkien vaatekaappeihin onkin alkanut ilmestymään laadukkaampia, ekologisempi ja jos mahd niin kotimaista vaatetta. Kestävyys ja ihotuntuma onkin nyt vaatteidemme avainsana.

Tästä se nyt sit lähtee taas!
Jäähän kuulolle ja mikäli kiinnostaa seurata instagramissa niin liityhän seuraajaksi
-->  @pienia_onnen_avaimia

=) Jeme

Kevättä odotellessa

Kuva parin viikon takaa ennen vesisateita.. Jäljellä nyt jäisiä kinoksia ja lumikasoja. Vieläköhän sieltä uudet lumet tulisi vai joko kevättuulet puhaltaa? 

Tänä talvena minimii sai jo paljon irti ulkoiluista. Ensimmäinen talvi kun meni vielä vaunuissa ja ulkoilut muutenkin oli vain päikkärit vaunuissa nukkuen. Nyt on päästy laskemaan mäkeä, pulkkailtu, tehty lumitöitä ja lapioitu lunta. Katulätkääkin on pelattu ja paljon tehty maaleja ❤️
Ei ikinä malttais sisälle lähteä.
On kiva että ulkoilut maistuu ja äidin mieleen onkin hiljalleen lähestyvä kevät ja nyt jo lämmittävä aurinko, aina kun malttaa paistaa ☀️ En malttaisi odottaa kevättä ja sitä kun saa laittaa köykäisemmin päälle. Ulkoilut pitenee ja luonto alkaa heräileen kaikkine ihmeellisyyksineen. 
Tulee paljon uutta tutkittavaa. Tulee ötököitä, kukkia, risuja ja keppejä.
Eväsleipiä metsäilyyn ja puistoiluun 
...juu, en yhtään oo malttamaton 😜🙈 

Banaanilätyt - Sormiruokailua

Meillä on banaanilättyjä syöty jo pidemmän aikaa. Se on ollut sellainen kiva vähähiilarisempi herkku, helppo ja nopea. Isommat lapset etenkin aina välillä niitä pyytämässä iltapalalle. Ja iltapalastahan se hyvinkin käy kun ei mitään perus plättyjä vaan pelkästään kananmunaa ja banaania. Monesti päälle turkkilaista jugua marjojen kera.

Tänään taas oli toiveena banaanilätyt ja samassa tajusin että siinä samallahan tuo elokuinenkin syö samaa muiden kanssa =) Tänään jäi siis iltapuurot väliin ja näillä eväillä mentiin.

Ilman mitään ylimääräistä ja silti niin maistuvaa ❤️ 

1 banaanilätty: 1/2-1 banaania ja yksi muna.

-survo banaani haarukalla ja sekoita joukkoon kananmuna. Paista pannulla parhaaksi katsomasi öljyn/rasvan kera.

Lasipulloketsuppi - se muoviton vaihtoehto

Meillä on jo jokin aika sitten siirrytty ihan täysin lasipulloketsuppiin ja se on kannattanut kaikella tapaa.

Luonnonmukaisesti tuotettu ketsuppi lasipullossa ilman turhaa muovijätettä ja parasta että elintarvike 

itsessään ei ole muovin kanssa kosketuksissa. 

Pullosta oli vaan hieman hankala saada mitään ulos ja sit kun ketsa lähti liikkeelle niin sitä kyl sit tuppas

hulahtamaan reilummin. 

Ratkaisu tähän löytyi lasipurkista johon ketsuppipullo tyhjennetään ja loppu ketsuppi huljutetaan 

vesitipalla jonka voi hukata ruoan valmistuksessa vaikkapa kastikkeen joukkoon.

Tää lidlin ketsuppipullo on kooltaan paljon pienempi kuin mihin meillä vanhoina Heinzin ja Felixin

suurkuluttajina oli totuttu ja alkuun pelkäsinkin että paljonko tätä nyt sit saa kantaa kotiin mutta 

tosiasiassa ketsupin kulutus onkin vähentynyt. Tämä kun on täyteläisempää ja maistuvampaa 

niin selkeesti vähempikin riittää.

Lastenkin on kivempi ottaa ketsuppia pienellä lusikalla ja saada sopivan pieni annos ruoan sekaan ja 

onhan tuo lasipurkki nyt paljon kivempikin kattauksessa kuin muovinen ketsuppitörppö =)

Ihon puhdistukseen

Kookosöljy ihon puhdistuksessa. 

Törmäsin hetki sitten keskusteluun että mihin kaikkeen voi vauvan peppupyyhkeitä käyttää ja ehdotuksia tuli vaikka mitä. Itselläni teki pahaa mihin kaikkeen noita kemikaaleilla kyllästettyjä kertakäyttöliinoja käytetäänkään.

Kokeilkaapa vanulappua (huippua jos kesto) sipaista kookosöljyyn ja puhdista vaikka ne meikit kasvoilta... Ylläty kuinka puhdasta tulee kerta pyyhkäisyllä. 

-ekologista, ei lisäaineita, ei turhia roskia....

Tässä voi vaikka käyttää niitä vanhasta kulahtaneesta t-paidasta leikattuja lappuja.. ;) 

Mihin kaikkeen sinä käyttäisit tätä yhdistelmää?

Hanasuodatin

Hanavesi on mua jo pitkään ahdistanut!!
Tottahan siinäkin lisättyjä lisäaineita ja ison syy on kalkki =/
Sitä on tossa meiän hanavedessä niin mahottoman paljon että tuskailen lavuaarien ja kylppärin pesun kanssa. Koko ajan saan olla jynssäämässä ja heti seuraavalla kerralla näky on jo taas muuta kuin puhdasta. Eikä siinä, mutta kun se sama vesi mennyt kaiken aikaa kurkusta alas =(
Heräsin asiaan todella vasta kun olin silittämässä vaatteita höyrysilitysraudalla ja läppäri oli siinä pöydällä vieressä ja sit tää silitysrauta yskäs ja sylkäs läppäriä kohti... oli sen jälkeen nimittäin läppäri valkoisen jauhon eli kalkin peitossa. Siihen paikkaan loppui mun veden juonti hanasta. En halunnut sitä lapsillekaan enää juottaa. Siispä jo pitkään ajatustasolla muhinut hanasuodatin laitettiin tilaukseen jotta hanasta tuleva juomavesi tulisi suodattimen kautta.

Nyt on suodatin paikoillaan ja tämän äiteen mielikin jo rauhoittunut.
Suodatinkin tietty tarvii aika-ajoin vaihtaa ja siksi onkin hyvä että tässä voi nuppia kääntämällä valita että tuleeko vesi suoraan hanasta vai suodattimen kautta. Toisin sanoen käsien pesuun ja esim. astioiden huuhtomiseen käytetään ihan suoraa hanavettä ja sit taas ruoan laittoon ja juomiseen suodattimen kautta valutettua =)



Eiiikä siinä vielä kaikki!
Mitäs sitten kun ei olla kotona??
No siihenhän vastaus löytyy Flaska pullosta. En välttämättä saa suodatettua vettä tai puhdasta lähdevettä tuolla reissun päällä mutta tämän pullon strukturointiominaisuus muuttaa veden rakenteen lähemmäksi lähdevettä ja siksi vesi on taas maistuvampaa =)

Pullossa pehmeä suoja joka tuo turvallisuutta kantaa lasipulloa mukana ja auttaa myös kesällä vettä pysymän viileämpänä.

Enää meillä ei syödä eikä juoda muovin kautta. On nyt tullut niin harvinaisen selväksi että muovista irtoo sitä itteensä ja vettä juodessa muovipullosta sen maun myös huomaa.

Vielä hankintalistalle veden osalta jää lasinen suodatinkannu joka tulee käyttöön meidän asuntovaunulle niin on sit puhdas juomavesi sielläkin mukana ;)


SLURPS ;)

Sormiruokailun aloittaminen

Vaikka soseita on jo jonkin aikaa syöty niin tarkoitus olisi silti suuremmalti sormiruokailla.

Tää äiti on vaan ollut niin arka aloittamaan sormiruokailua. Minimiillä kyllä hienosti naksut tulee poimittua ja suuhun menee suoraan, mut oi miksi tää on niin vaikeeta. 

Paljon lukenut ja opiskellut sormiruokailusta ja uskon että ihan iisii kun alkuun päästään mutta se aloittaminen.. =/  

Näiden naksujen kanssa ei juuri suurempaa uskallusta tarvita kun sulaa samantien suuhun, toki silti tulee olla skarppina eikä tule jättää pikkuista silmäilemättä.

Alkuun kun päästään nii ruokailut kyllä niin tulee helpottumaan. Mikäs sen helpompaa kun tehdä koko perheelle samaa ruokaa ja sieltä lappaa jokaisen lautaselle jotain sopivaa. Safkat kun voi ensin valmistaa suolattomasti ja tarvittassa sen suolan ym vauvalle sopimattomat lisää vasta sit omalle lautaselleen. 

Ja nää maissinaksut on kyl äitien pelastus! Nykyään voi istua alas ja juoda kahvinkin melkein rauhas. Minimii istuu vieres ja mutustelee naksun paloja hyvinkin keskittyneesti <3

Kestoliinoja ja kierrätystä

Nyt kun meillä on jo minimiin kanssa alettu syömään ihan urakalla niin hieman tahtoo paikat suttaantua ja mua jo valmiiks kauhistutti tuleva talouspaperin menekin määrä. Onneksi tajusin että nekin vois olla kestoja. Niinpä tällainen kaapista löytynyt pehmeä kangas päätyi pilkotuksi ja jotta olis käden ulottuvilla niin pussukassa syöttötuolin selkänojaan kiinnitettynä. Sama toimii useammankin kertaa päivän aikana kun kun viruttaa vesihanan alla pahimmat ryönät pois. Päivän päätteeksi sit pyykkin ja uus liina käyttöön.

Aamupuurot on hyvä pyyhkiä pehmeällä kostealla kestoliinalla <3

Pieniä bodeja myös taas alkaa kerääntymään jotka ovat tulleet tiensä päähän jo useamman käyttäjän käyttäminä. Kaulukset kellastuneet niin ei mielellään enää kenenkään päälle näitä pukis. 
Plussana taas paljon käytetyssä bodyssä on pehmeäksi muokkautunut kangas.. toki laatujakin on monenlaisia näissä. Laitoin siis leikkellen ja tuloksena pehmeitä pesulappuja joita kätevä kostuttaa ja pestä vaikka pikkuisen nassu ja kädet. Isommat kappaleet saa toimittaa sit nenäliinan virkaa. Pesukonekin pyörii niin tiheään että pesulappuja kyllä hyvin kyytiin mahtuu ja omatuntokin samalla kevenee taas hieman kun kertakäyttöisten nenäliinojen ja talouspaperien käyttö vähenee entisestään 

#ekologinen #kierrätys #vauva2017 #vauva2018 #vauvanruokailu #kestoliinat

Kemikaalit hus pois

Ehkä oon haukannut iiihan liian ison palan, mutta kun oon nyt alottanut niin ei auta muu kuin puskea eteenpäin ;)

Projektina on saada kaikki kemikaalit sun muut ylimääräiset myrkyt ja kulutukset kotona minimiin.

Täydellistä tulosta en tule saamaan mut jokainen pienikin askel on parempaan, jos ei muulle niin ainakin omalle tunnolle ;)

Muovin määrä taloudessa on ihan loputon ja kun pysähtyy hieman katsomaan niin kuinpa paljon onkaan sitä turhaa =/

Keittiössä kun avaa laatikon joka täysin pyhitetty muovisille kipoille ja kansille. Laatikko on iso ja ihan täynnä. Käytössä kuitenkin aina ne muutamat perus astiat. Kippoo kappoo löytyy tupperista ikeaan. Aloitin poistamalla muutaman kuluneemman, ajatuksena olisi uusia kaikki kestäviin ja laadukkaisiin muutamaan tuotteeseen. Mietin että mitä se pelastaa kun ne kuitenkin on jo ostettu mutta kyllä ne niin kuluneita on että on ihan suotavaakin uusia astiat. Osa on ruokien värjäämiä ja joihinkin palaa tiskikoneessa pesuaine kiinni, ei kiva, eikä niitä siten tule ees käytettyä. Poistoon siis!

Muovi kun muutenkin haitallinen erityisesti elintarvikkeiden kanssa. 

Muovikasseja ei enää oo ostettu muutenkaan kuin ihan satunnaisesti, mutta nyt ei enään niitä satunnaisiakaan kertoja tarttis tulla. 

Hedelmäpussit korvaamaan on nyt etsinnässä kestävät verkkokassit. 

Askel kerrallaan ja nyt on siis myös ollut suurennuslasin alla kaikki meidän pesuaineet. 

Saippuat jo vaihdettu luonnollisempiin vaihtoehtoihin. Saippuoita uusiessani hommasin pumppupulloissa olevaa saippuaa sekä palasaippuaa ja nyt hetken kun on olleet käytössä niin huomaa selkeän eron kuinka hubaa tuo pullossa oleva on... sitä kuluu paljolti reippaammin kuin palasaippuaa ja ainakin nämä valitsemani palasaippuat antaa jopa miellyttävämmän tunteen käsille pesun jälkeen. 

Pumppupulloissa muutenkin on jo todella pitkään mua ressannut se kuinka paljon muovijätettä kaiken aikaa niistä tulee. Vaikka ostaisi vaan täyttöpusseja niin muovia siitäkin tulee ja välillä pumppikset on kuitenkin uusittava. 

Palasaippuan saa luontoystävällisessä pakkauksessa =)

Muovin määrään todenteolla heräsin vasta siitä lähtien kun tuli nuo muovinkeräyspisteet. Meilläkin muovia tähän asti tullut niin paljon että nyt kun muovit kannetaan kierrätykseen niin portinpielessä roskis tyhjennetään todella vajaana.. sitä tyhjennysväliä voisi nyt pidentää. 

Tarkoitus on todenteolla miettiä kaikki hankinnat tarkkaan... punnita käyttötarkoitus, laatu ja määrät.

Kaikessa en tule onnistuneesti tekemään oikeaa valintaa, mutta jos edes joissain. =)

Joululahjojakin nyt miettiessä tulee kiinnitettyä paljon eettisiin seikkoihin ja mikä on kannattava/turha hankinta, jopa lähes kertakäyttöistä joka taas osaltaan lisää jätettä.

Tää projekti tuntuu vaan kasvavan.. vaatteet.. petivaatteet.. pyyhkeet.. kodin muut pesuaineet..

Sheavoista vielä. Viime postauksessa kerroin sheavoista jota hommasin ja tein siitä voiteen.

Nyt voin hehkuttaa että kyllä kannatti! Kädet ei läheskään enää niin kuivat kuin aikaisemmin, ero on huomattava. Rasvausta toki päivittäin tarvitaan, mutta ei kuitenkaan tarvi enää tunnin välein olla rasvaamassa johon jo tilanne meni muita rasvoja käyttäessäni. Kädet ei kirvele halkeilujen takia enää ollenkaan. Kokeilimme myös tytön pohkeisiin jotka oireilee aina ilmojen viiletessä atoppisella ihottumalla. Ehkä liian aikaista vielä näin pienessä ajassa hehkuttaa mutta nyt ainakin ihottuma katosi... liekö sitten sheavoi todellakin toimivaa, vai kaikki kenties pelkkää sattumaa?? 

Noh, kokeilua jatketaan. 

Varmuuden oon joka tapauksessa siihen saanut että jyrkkä EI kaikille perusrasvoille. Tyhjensinkin kaapit jo muista rasvoista =)

Tää projekti muutenkin tekee hyvää siinä määrin että nurkat ja kaapit siistiytyy kun kaikki turhat tulee karsittua. Itse kun kärsin kovasti kaikesta epäjärjestyksestä. Hallitsematon kaaos kaapeissa/laatikoissa aiheuttaa jo sinällään mulle päänsärkyä ;)

Projekti jatkuu taas.. =)

Sheavoi

Nyt alkoi taas kelit viileneen ja sen huomaa iholla ihan samointein.

Itse kärsin kovasti kuivista käsistä yleensä aina mutta varsinkin talviseen aikaan, vaikka täällä mitään talvee enään nykyään ookkaan =/ 

Toinen käsien kuivattaja oikein tehokkaasti tällä hetkellä on runsas käsien pesu. Käsiä tuli rasvottua kaiken aikaa eri rasvoilla, niin halvemmilla kuin kalliimmillakin. Apteekkien rasvojakin kokeiltu mutta sitä omaa ei ole löytynyt. Välillä joku auttaa heti alkuunsa mutta loppupeleissä totean että kädet alkaa kuivumaan ehkä jopa entistä enemmän ja rasvaa tarvii aina vaan useammin ja useammin. Tämä kaikki sai taas miettimään että onko tässä mitään järkeä... kemikaaleja kemikaalien perään. Toki olen ihan kookosöljyäkin käyttänyt ja siihen enempi jo kallistunutkin, silti kaipaan enemmän rasvaa/voidetta kuin ihan pelkkää öljyä.

Nyt on kokeilussa shevoi ja tähän olenkin nyt ladannut kaiken toivoni =)

Ennen kuin kerkesin sheavoita työstämään niin käytin sitä heti ihan sellaisenaan. 

Palasesta murensin pienen nokareen joka suli siinä käsiin hieroessa. Illalla kun olin sillä kädet rasvonut niin aamulla kädet oli ihan selkeesti paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin.

Vihdoin kerkesin googlettamaan shevoin työstämisen ja sain sen toteutettuakin.

Ohjeen löysin täältä. Eli sulatin lähes kokonaan sopivan kokoisen palasen (1/3 palasesta) sheavoita. Vatkasin kuohkeaksi ja lisäsin pari ruokalusikallista kookosöljyä. 

Kaapista löytyi valmiiksi lasipurkki johon työstetty sheavoi laitettiin. Nimesin sen sheavoin sijaan SHEAVOITEEKSI itselleni, syystä että seassa on nyt kookosöljyä eikä enään ole pelkkää sitä itseään =)

Sheavoista luvataan olevan moneksi ja jatkankin nyt tuotteeseen syventymistä sekä kokeiluja =)

Pähkinäpikkuleivät

Njam!!

Pakko sanoo että hyviä oli vaikka itse teinkin ;)

Ohje on Karpin ABC kirjasta vaikkakin omiin tuotoksiin hieman määriä nyt muokkasinkin.

Tein ristiäisiin myös vaihtoehtoisia leivonnaisia vhh-linjaa noudattaville,

eli lähinnä itselleni kun en kaivannut sitä oloa mikä seuraa aina sokerista tai 

perus vehnäjauhoista. Nämä pikkuleivät siis yksi niistä leivonnaisista.

Heti jo taikinan valmiiksi saatuani ja sitä maistettuani tulin harmitelleeksi etten

ole näitä aikaisemmin tehnyt. En kylläkään varsinaisesti ole kaivannut sokeriherkuille korvaavia mutta onhan se kahvin kanssa joskus kiva jotain suuhunkin laittaa vaikka ei varsinaisesti nälkä olisikaan. 

n. 40kpl pikkuleipiä

Näin ne tein:

1,5dl sokeritonta maapähkinävoita

2dl kermaa

75g rouhittua pekaanipähkinää

1tl vaniljauutetta

2rkl karppisokeria

1tl leivinjauhetta

Kaikki sekaisin ja lusikoidaan pieniksi nökäreiksi leivinpaperin päälle pellille.

Nökäreet suunnilleen ruokalusikan mitan verran ja hieman niitä lusikalla levitin ja tasoitin pikkuleivän muotoon.

200° ja n. 10min