Kuulostaako tutulta?
Aikanaan kun esikoinen syntyi, päätin ettei sitten hukuteta leluihin ja tavaroihin totuttaen siihen että kaikkea on ylenpalttisesti aina saatavilla. No, mönkään meni. Ihan varkain niitä lelujakin alkoi kertymään jos jonkinlaista. Joka leikkiin alkoi löytyä juuri siihen tarkoitettu lelu. Eikä voitukaan sitten enää myöhemmin leikkiä jotain leikkiä jos jokin juuri siihen leikkiin sopiva lelu oli rikki tai muuten vaan hukuksissa.
Kotileikkiin löytyy kaikki leikkiruoat ja välineet, helloja ja mikroja myöten. Pyssyleikkeihin erilaisia pyssyjä, panoksia, panoslaukkuja ja maalitauluja. Mutta silti se kuuluisa -Ei mitään tekemistä.
Ja kaikenlisäksi ne monet lelut tuntui muutenkin olevan hyvinkin kertakäyttöisiä ja jotkut ei edes sitäkään. Ei ne kestä leikeissä, varovaisessakaan. Ja sit oli niitä yksittäisiä muovitilpehöörejä millä kukaan ei keksinyt mitään, mutta kun se oli lelu niin se oli oltava.
Äitinä aloin turhautumaan lelujen määrään jolla ei ollut mitään virkaa leikkimisen kannalta.
Kukaan ei koskaan leikkinyt, mutta silti ne oli minulla joka ikinen päivä siivottavana ympäri taloa. Jos pyysin lapsia siivoamaan leikkejään ja lelujaan niin vastaushan oli ettei kukaan ollut niillä leikkinyt.
Ja ihan totta, en kyllä itsekään huomannut missään vaiheessa kenenkään leikkivän.
Aloin siis kylmästi toteuttamaan suunnitelmaa -Minä, äiti siivoan kyllä ne lelut, mutta vain yhden kerran. Aina siis kun keräsin niin keräsin ne roskikseen. Tarkennettakoon että olin hyvin tietoinen mitä sinne roskikseen meni... eli niitä joskus mäkkäristä saatuja yksittäisiä leluja joista jopa saattoi puuttua jokin osa tai muuta muovista tilpehööriä. Aloin säästämään vain laadukkaimmat ja katsoin että niille oikeille leluille järjestyi kunnon selkeä laatikko tai paikka.
Dublot, legot, puujunarata on selvät jotka on ja pysyy. Leikkiruokia oli kertynyt niin paljon että niistä kankaiset ja puoliksi syödyt muoviset (kokonaisetkin) sai lähteä, jäljelle jäi puiset ruoat ja metalliset ruokailuastiat ja välineet. Löytyy vielä 2 nukkea vaatteineen ja nuken rattaat -sänky ja -vaunut.
Paljoa ei tuohon nykyiseen lelumäärään olekaan lisättävää....
Homma alkaa selkiytymään kun leluja ei ole liikaa. Nyt lapsetkin pysyy ihan kärryillä mitä kotoa löytyy ja että niillähän on kiva leikkiä kun ne on selkeästi leikkiin otettavissa eikä kaikki laatikossa yhtenä sekametelisoppana.
Vielä meillä on opeteltava leikkimään leikkejä joihin ei ole juuri siihen tarkoitettuja leluja. Tarkoitan tällä siis esimerkiksi sitä että minulla veljieni kanssa oli pienenä dublot jotka eri kokoiset palaset toimitti kotileikissä ruoan virkaa, kauppaleikeissä niillä maksettiin, pyssyleikeissä niistä rakennettiin ne pyssyt. Ei ollut valmiina niitä joka leikkiin tarkoitettuja leluja. Ja arvaattekos, niitä dublojakin oikeesti oli silloin paljon vähemmän kuin mitä meiltä nyt löytyy.
No okei, pikkasen on vedettävä takaisin. En usko että noilla isommilla lapsilla olisi tässä vaiheessa enää kovin kivaa rakentaa dubloista pyssyä itselleen kun kaikilla kavereilla on Nerffit kaikkine tykötarpeineen.... mutta saanette varmasti silti pointin kuitenkin mitä ajoin takaa =)
Kaikki lelut mitä meille tästä eteenpäin hankitaan niin mietitään tarkoin. Parhautta jos ne on ekologisia, Ilman suuria kemikaalicocktaileja ja kestävyyskin sellaista että ne voi vielä jättää jemmaan vaikka mahdollisille lapsenlapsille mummolaan tai muuten jatkaa eteenpäin kiertoon.
Lelujen tulisi myös jollain lailla olla kehittäviä, sellaisia joilla lapsi joutuu itse tekemään ja oivaltamaan. Ei enää leluja jotka leikkii itsestään nappia painamalla.
Kaikki puiset lelut, paitsi että ne on kestäviä niin ne on myös kivannäköisiä ja jättää paljon lapsen mielikuvitukselle tilaa leikkiessään niillä <3
Lastenhuoneiden ja yleensäkkin koko kodin ilme raikastuu myös samalla kun ei ole joka paikka nurkat väärällään roinaa. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi <3